HEVOSEN SELKÄONGELMAT

Urheiluhevosen selkäkivut aiheuttavat usein epämääräisiä, mutta hevosen toimintaa ja suorituskykyä haittaavia ongelmia. Hevosen selkä toimii satulan ja ratsastajan kantamisen lisäksi myös hevosen koko liikeradan voima-akselina. Terve ja toimiva selkä on välttämätön hevosen normaalille liikunta- ja työskentelykyvylle.

HEVOSEN ANATOMIAA

Hevosen, kuten ihmisenkin, selkä rakentuu nikamista ja nivelistä, joita ympäröivät lihakset ja ligamentit. Selkä on dynaaminen rakenne, jolla on kykyä joustaa ylös, alas ja sivuttain sekä jossain määrin myös kiertoliikkeisiin. Selkäranka koostuu rintarangan (T1-18) ja lannerangan (L1-6) nikamista ja niiden välissä olevista välilevyistä.

OIREET SELKÄONGELMISSA

Selkäkivun havainnointi aikaisessa vaiheessa voi olla vaikeaa, sillä se ei aiheuta selvää kliinistä oiretta kuten ontumaa. Oireet voivat alkuvaiheessa olla hyvinkin huomaamattomia, kuten hevosen ilmeen ja yleisen olemuksen lieviä muutoksia tai suorituskyvyn lievä heikentyminen. Pahimmillaan selkäongelmat aiheuttavat voimakasta kipua selkään ja sen lihaksistoon, selän jäykkyyttä, vastustelua satuloidessa tai selkäännousussa ja pukittelua sekä huonoa ratsastettavuutta.

TYYPILLISIMMÄT HEVOSEN SELKÄONGELMAT

Okahaarakkeiden ahtaat välit eli ns. kissing spines

Kissing spines on yksi yleisimmistä selkäkivun aiheuttajista hevosilla. Se on yleisintä urheilukäytössä olevilla este- ja kouluhevosilla. Muutokset sijaitsevat tyypillisesti rintarangassa T13-16 -alueella. Tutkimuksissa ahtauman syyksi on spekuloitu satulan ja ratsastajan vaikutusta, synnynnäistä vikaa, liiallista rasitusta yms., mutta varmuutta aiheuttajasta ei vielä ole. Problematiikkaa diagnostiikan suhteen lisää se, että useissa tutkimuksissa myös oireettomilta hevosilta on löydetty kissing spines -muutoksia röntgentutkimuksessa.

Selkäligamentin vaurio/tulehdus eli supraspinaaliligamentin desmiitti

Selkäligamentti on vahva ligamentti, joka jatkuu niskaligamentin jatkeena ja loppuu viimeiseen lannenikamaan. Matkalla se kiinnittyy okahaarakkeisiin ja jatkuu okahaarakkeiden väleihin interspinaaliligamenttina. Lisäksi se kiinnittyy pitkän selkälihaksen jänneosiin. Selkäligamenttiin voi syntyä akuutti vaurio esim. rajun pukittelun seurauksena. Siihen voi tulla painevaurioita epäsopivan satulan tai liian kuormittavan ratsastuksen seurauksena. Se voi vaurioitua myös trauman seurauksena, jos hevonen joutuu onnettomuuteen. Usein selkäligamenttivaurioita nähdään myös sekundaarisena muun selkäongelman, esim. kissing spinesin seurauksena.

Degeneratiiviset sairaudet

Kuten muissakin nivelissä, myös selän fasettinivelissä voi ikääntymisen seurauksena ilmetä nivelrikkomuutoksia. Nikamarungoissa voi myös esiintyä spondyloosia. Näiden muutosten kliininen merkitys on vielä epäselvää. Joskus harvoin okahaarakkeisiin tai nikamarunkoihin voi tulla stressimurtumia liiallisen rasituksen seurauksena.

DIAGNOSTIIKKA

Hyvän kliinisen ja palpatorisen tutkimuksen lisäksi selkää voidaan jossain määrin tutkia erilaisilla kuvantamismenetelmillä. Röntgentutkimuksella nähdään luiset rakenteet kuten okahaarakkeet ja nikamarungot, ultraäänitutkimuksella puolestaan voidaan tutkia lihaksia ja ligamentteja. Joissain tapauksissa skintigrafialla voidaan saada lisäinformaatiota.

Hevosen suuri koko kuitenkin asettaa haasteita kuvantamismenetelmille, ja esimerkiksi lannerangan alueen vatsanpuoleisia nikamapintoja ja lantiota on hankalaa tutkia kattavasti röntgen- tai ultraäänitutkimuksilla. Lisäksi diagnoosin tekoa hankaloittaa se, että tutkimuksissa myös isolta osalta terveitä hevosia on löydetty selkään liittyvää patologiaa.

HOITO

Tietyissä tapauksissa tarkan diagnoosin ollessa selvillä, kuten fasettinivelten nivelrikko tai kissing spines, vauriokohtaan voidaan injisoida kortisonia tulehdusta rauhoittamaan. Tulehduskipulääke sekä suun kautta että paikallisesti on usein hyödyksi. Akuuttivaiheessa myös muut paikallishoidot kuten kylmäys ja laserterapia ovat hyväksi. Monet hevoset hyötyvät myös mesoterapiasta, joka poistaa tehokkaasti kipua ja laukaisee selkälihasten jännitystä. Apua voidaan saada myös suonensisäisesti annosteltavista bisfosfonaateista (Tildren).

Kun akuutin vaiheen kipu on saatu hallintaan, on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota hevosen kokonaisliikuntaan ja sen tapaan liikkua. Tässä vaiheessa on suositeltavaa käyttää apuna hevosiin perehtynyttä fysioterapeuttia, jonka avulla voidaan rakentaa hevosen tarpeita vastaava kuntoutusohjelma. Selkäongelmaisen hevosen kunnossapysymisen tärkeimmät kulmakivet ovat oikeanlainen tapa liikkua, järkevä, yhdessä fysioterapeutin kanssa suunniteltu treeniohjelma sekä ehdottoman sopiva satula. Tarvittaessa apuna voidaan käyttää fysikaalisia hoitoja kuten hieronta, osteopatia, kiropraktiikka tai akupunktio.

Kirjotus perustuu Dr. Frances M. D. Hensonin kirjaan Equine Back Pathology, Diagnosis and Treatment (2010).

Anna Lehto, eläinlääkäri AitoVet, 2020